Itämerisäätiön palkinnonsaajat 1990-2016

Näytä vuosi:

2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008 - 2007 - 2006 - 2005 - 2004 - 2003 - 2002 - 2001 - 2000 - 1999 - 1998 - 1997 - 1996 - 1995 - 1994 - 1993 - 1992 - 1991 - 1990

2017

  • HELCOM Maritime Working Group palkitaan 20 000 eurolla ryhmän työstä merenkulun päästöjen vähentämiseksi Itämereen. Työryhmän menestyksiin viime vuosina kuuluu muun muassa kielto jätevesien päästämisestä aluksilta kansainvälisillä vesillä sekä Itämeren hyväksyminen erityisalueeksi typenoksidipäästöjen suhteen (NOx Emission Control Area, NECA), mikä vähentää Itämeren typpikuormaa merkittävästi. HELCOM Maritime Working Group on toiminut päätöksenteon valmistelijana ja edistäjänä kansainvälisessä merenkulkujärjestössä International Maritime Organization IMO:ssa. Koska merenkulku on luonteeltaan kansainvälistä, tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä sääntelyn toteutumiseksi. HELCOM Maritime Working Group on pitkäjänteisen ja sinnikkään työn ansiosta menestyksekkäästi toiminut kansainvälisten sopimusten katalysaattorina Itämeren tilan hyväksi. 
  • Lasse Wiklöf-palkinto
  • Kansanedustaja, entinen ympäristöministeri Ville Niinistö Turusta saa Lasse Wiklöfin Itämeri-palkinnon, 10 000 euroa, työstään Itämeren ympäristön hyväksi. Ville Niinistö on poliittisen uransa aikana sitoutunut moneen Itämeri-aiheeseen. Hän on ollut Suomen edustajana HELCOM:issa mukana päättämässä päästökatosta ja kansallisista ravinnepäästötavoitteista sekä ollut aktiivinen kalastus- sekä merenkulkukysymyksissä. Ville Niinistö on painottanut päästöjen vähentämistarvetta ympäristösyiden lisäksi taloudellisilla perusteilla, koska kustannukset ravinteiden vähentämiseksi ovat huomattavasti pienemmät kuin taloudelliset hyödyt puhtaasta merestä.
  • Ahvenanmaa-palkinto
    Goodtech Environment Ab saa 3 000 euroa innovatiivisesta työstään ympäristötekniikan parissa. Goodtech Environment Ab on kehittänyt teknologiaa ja räätälöityjä ratkaisuja jäteveden ja juoma- sekä käyttöveden puhdistukseen sekä kunnallisten ja teollisuuden prosessivesien käsittelyyn. Lisäksi Goodtech Environment Ab kehittää ratkaisuja energia- ja biokaasulaitoksille.

2016

  • Toimittaja Folke Rydén Tukholmasta, Ruotsista, palkitaan 20 000 eurolla hänen kuvauksistaan Itämeren uhista. Hän on merkittävällä tavalla vaikuttanut päätöksentekoon Itämeren ongelmia käsittelevien dokumenttielokuviensa kautta. Elokuvien teemat - ylikalastus, rehevöityminen, kemikalisoituminen sekä merenkulun ympäristövaikutukset - ovat erittäin ajankohtaisia ja merkityksellisiä. Itämeren alueen asukkaiden päivittäiset kulutusvalinnat ovat suuressa roolissa meren tilan muutoksessa , mutta ilman tietoa valintojen vaikutuksista ihmiset eivät muuta asenteitaan ja toimiaan. Rydénin elokuvat ovat saavuttaneet laajan yleisön ja ne ovat syventäneet ja monipuolistaneet suuren yleisön tietoisuutta Itämeren ongelmista.
  • Ahvenanmaa-palkinto
    Natalie Fagerlund, Andrea Johansson ja Erica Verho palkitaan 3000 eurolla heidän kampanjasta "Sinistä Itämerelle". Kuudennen luokan oppilaina Källbon koulussa he kehoittivat kaikkia, jotka välittävät Itämerestä pukeutumaan siniseen 8. toukouuta 2015 ja siten osoittamaan päätöksentekijöille, että tarvitsemme Itämerta. Heidän aloitteensa levisi kuin väreilyä vedessä, sai muun muassa noin 2 500 tykkäystä Facebookissa ja näkyvyyttä kansallisessa televisiossa. Monet sekä päätöksentekijät että suuri yleisö, kuuntelivat heidän pyyntöä, pukeutuivat siniseen ja laittoivat kuvia Facebookiin.

2015

  • Jan Larsson Vamlingbosta, Gotlannista, saa 20 000 euron palkinnon työstään Forum Östersjön -yhdistyksen Rädda Burgsviken -projektin kantavana voimana. Larsson on onnistunut kokoamaan suuren joukon yksityishenkilöitä ja organisaatioita työskentelemään yhdessä Gotlannin suurimman merenlahden, Burgsvikenin, pelastamiseksi. Hän on tuonut yhteen maanviljelijöitä, yrittäjiä, koulun, rantayhdistyksiä, vapaa-ajan kalastajia, vesineuvostoja ja paikallishallinnon. Rädda Burgsviken -projektista on tullut esikuva sekä Gotlannissa että muualla ja sen toimintamalli on hyödynnettävissä laajasti Itämeren alueella. Jan Larsson on kantava voima tässä työssä, ja hän on pitkäjänteisellä ja diplomaattisella työtavallaan sitouttanut monta yksittäistä henkilöä ja organisaatiota rakentavaan yhteistyöhön Gotlannin paikallisyhteisön hyväksi.
  • Lasse Wiklöf-palkinto
    Entinen EU-parlamentaarikko, kehitysministeri Isabella Lövin Ruotsista saa Lasse Wiklöfin Itämeripalkinnon, 10 000 euroa työstään kalakantojen puolesta Euroopan parlamentissa. Hän oli kantava voima EU:n yhteisen kalapolitiikan uudistuksessa. Uudistus mahdollistaa jatkossa Itämeren kalakantojen kestävän käytön. Euroopan parlamentissa Isabella Lövin oli muun muassa vihreän ryhmän koordinaattori kalatalousvaliokunnassa sekä esittelijä kalatalouspolitiikan kansainvälisen ulottuvuuden uudistuksessa. Hänen menestyksensä pohjautuu päämäärätietoiseen ja tuloshakuiseen lähestymistapaan sekä kykyyn rakentaa laajoja liittoutumia. Ahvenanmaa-palkinto
  • Ahvenanmaa-palkinto
    Maanviljelijä Mats Häggblom Germundön tilalta saa 3 000 euron palkinnon pitkäjänteisyydestään ja edelläkävijyydestään työssään luomutuotannon puolesta. Hän on muun muassa palauttanut speltti- ja emmervehnän viljelyn Ahvenanmaahalle, rakentanut vastaanottoaseman luomuviljalle ja rakentanut läheisen yhteistyösuhteen Överängs Kvarn -myllyn kanssa. Häggblom on myös oma-aloitteisesti rakentanut kosteikon mailleen vähentääkseen tilan ravinnekuormitusta mereen, ja hän kehittää jatkuvasti uusia tapoja toteuttaa luomuviljelyä.

2014

  • Professori Hans von Storch Hampurista, Saksasta, saa 20 000 euron palkinnon työstään, jossa hän tuo esille ilmastonmuutoksen vaikutuksia Itämereen. Hän on esimerkillisellä tavalla koonnut hajanaista tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämeren alueella yhtenäiseksi kuvaksi. Von Storch on monitieteisen yhteistyöllä, muun muassa yhteiskuntatieteilijöiden kanssa, sekä sosiaalisen ja inhimillisen kiinnostuksensa avulla kyennyt lisäämään päätöksentekijöiden sekä laajan yleisön ymmärrystä ilmastosta sekä ilmaston vaikutuksista laajemmassa sosioekonomisessa yhteydessä.
  • Lasse Wiklöfin Itämeri-palkinto
    Entinen pääministeri ja puhemies, yhteiskuntatieteen maisteri Paavo Lipponen Helsingistä, Suomesta, saa Lasse Wiklöfin Itämeripalkinnon, 10 000 euroa. Paavo Lipponen oli Lasse Wiklöfille hyvin läheinen ja toimi hyvänä mentorina Lasselle. Hän kannusti Lassea tämän jokapäiväisessä poliittisessa työssä ympäristökysymysten parissa sekä Ahvenanmaalla että pohjoismaisessa yhteistyössä. Paavo Lipponen on korostanut ympäristökysymysten merkitystä toimiessaan kahdeksan vuotta pääministerinä ja neljä vuotta eduskunnan puhemieskautensa kuten myös pohjoismaisessa yhteistyössä.
  • Ahvenanmaa-palkinto
    Yrittäjä Soile Wartiainen Maarianhaminasta, saa 3 000 euron palkinnon pitkäjänteisestä ammatti- ja vapaaehtoistyöstään luomutuotannon edistämiseksi Ahvenanmaalla. Hän on ollut alan edelläkävijä ja osoittanut että yrittäjyyden voi yhdistää aatteelliseen ympäristöajatteluun, josta osoituksena on hänen käyttämänsä kauppanimi SOLKLART. Hän oli yksi Ålands Natur och Miljö-järjestön perustajista ja hän on toiminut luomuneuvojana Ålands hushållningssällskapet-järjestössä.

2013

  • Erikoistutkija Seppo Knuuttila Helsingistä saa 20 000 euron palkinnon yli 20 vuotta jatkuneesta omistautuneesta ja sitkeästä työstä Itämeren hyväksi sekä siitä miten hän on havainnollistanut Itämeren ympäristöongelmia. Knuuttila on toiminut sekä kansallisesti että kansainvälisesti kartoittaen päästölähteitä ja löytäen ratkaisuja Itämeren ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Hän on myös saanut arvostusta tavastaan popularisoida ja visualisoida vaikeaselkoista tietoa ravinnepäästöistä, niiden aiheuttajista ja toimenpiteiden vaikutuksista sekä suurelle yleisölle että poliittisille päättäjille.
  • Ahvenmaa-palkinto
    Kalankasvattaja Sixten Sjöblom Eckeröstä, Ahvenanmaalta, saa 3 000 euron palkinnon aloitteestaan tehdä biodieseliä kalanperkuujätteestä. Hän on esimerkillisellä tavalla näyttänyt miten tuotantojätettä voi hyödyntää resurssina innovatiivisella tavalla. Ilmastoystävällistä biodieseliä käytetään polttoaineena Maarianhaminan paikallisbusseissa.

2012

  • Pääsihteeri Anne Christine Brusendorff, Kööpenhaminasta, Tanskasta saa 12 000 € palkinnon aktiivisista työvuosistaan HELCOMin sihteeristön päävastaavana. Hän on työssään menestyksekkäästi suunnitellut ja vaikuttanut Itämeren ainutlaatuisen meriympäristön suojelun lisäämiseen. Brusendorff on ollut vahva vaikuttaja Baltic Sea Action Planin (BSAP) toimintasuunnitelman työstämisessä. Itämeren valtiot ovat hyväksyneet ympäristöasioiden ongelmallisuuden kartoittavan suunnitelman strategiseksi malliksi konkreettisia ympäristötoimia varten. Brusendorffin työllä on ollut tärkeä merkitys toimintasuunnitelman toteutuksessa.
  • Diplomi-insinööri Lars Eklund, Tukholmasta, Ruotsista palkitaan työstään ympäristöasioiden hyväksi 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Hänen henkilökohtainen ja pitkäkestoinen omistautumisensa lukuisiin ulkopuolisen rahoituksen turvin toteutettuihin Itämeren alueen yhteistyöhankkeisiin on johtanut rajat ylittäviin sopimuksiin kriittisten jätevesiongelmien ratkaisemisessa. Näistä tärkeimmät ovat koskeneet puhdistuslaitosten rakentamishankkeita mm. Haapsalussa, Liepajassa, Klaipedassa, Kaliningradissa ja Pietarissa.
  • Ahvenanmaa-palkinto
    Ålands Centralandelslag (ÅCA), Jomalan kunnasta, Ahvenanmaalta palkitaan 3 000 € palkinnolla biokaasulaitoksen rakentamista koskevasta aloitteesta ja sen rakentamisesta meijerinsä yhteyteen. Biokaasulaitoksessa meijerituotannossa syntyvä ylijäämätuote, kuten hera ja prosessijätevedet, muutetaan vihreäksi energiaksi. Tämä on tärkeä askel kohti kiertokulussaan omavaraista meijeriä ja merkitsee suurta voittoa ympäristölle.

2011

  • Professori Ragnar Elmgren Tukholmasta saa 15 000 € palkinnon monivuotisesta työstään, jolla hän on pyrkinyt lisäämään tietoa Itämeren ekosysteemeistä. Hän on laaja-alaisissa tutkimuksissaan selvittänyt meren pohjakasvillisuutta, rehevöitymisen vaikutuksia Himmerfjärdenin vedenpuhdistuslaitoksessa, fosforin ja typen tasapainoa leväkukintojen yhteydessä sekä rannikkohallinnon toimintamenetelmiä. Hän on ollut mukana myös useissa poikkitieteellisissä hankkeissa selvittääkseen ongelmia ja ehdottaakseen toteutuskelpoisia ratkaisuja rannikkovesien hyväksi. Elmgrenin Itämeri-tietous on valtavaa ja arvokasta.
  • Ahvenanmaa-palkinto
    Anna-Linnea Rundberg, Jomalasta, Ahvenanmaalta, palkitaan 3 000 € palkinnolla toiminnastaan keskustelunherättäjänä lukuisissa ajankohtaisissa ympäristöasioissa. Hän on esimerkiksi lisännyt ymmärrystä ja levittänyt tietoutta GMO-vapaista viljelykasveista sekä tiedottanut ydinjätteen loppuvarastoinnista.
  • Lasse Wiklöfin Itämeri-palkinto
    Kansanedustaja Christina Gestrin Espoosta saa Lasse Wiklöfin Itämeri-palkinnon, 10 000 €. Gestrin on poliitikko, joka on erittäin omistautunut Itämeren ympäristökysymyksiä koskevalle työlle monella eri tasolla. Hän on Suomen eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen ja kuuluu Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskuntaan. Hän on vuodesta 2008 lähtien toiminut puheenjohtajana Itämeren parlamentaarisessa konferenssissa (BSPC), jossa hän työskentelee tiiviisti muiden Itämeren alueen maiden parlamentaarikkojen kanssa HELCOMin toimenpidesuunnitelman sekä EU:n Itämeri-strategian toteuttamiseksi.

2010

  • Johtaja Jaakko Henttonen Helsingistä saa 10 000 € aktiivisesta toiminnastaan useissa suurimittaisissa vedenpuhdistamohankkeissa, joiden toteuttamiseen hän on osallistunut Pietarin alueella yhdessä ulkomaalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeet, joiden tavoitteena on ollut mm. jätevesimäärien vähentäminen, ovat alentaneet typpi- ja fosforipäästöjä ja siten Itämeren vesiympäristön kuormitusta. Henttonen on osaamisellaan, energiallaan ja kokemuksellaan edesauttanut hankkeiden toteutumista onnistunein tuloksin, maailman talouskriisistä huolimatta. Hänen monipuolisen osaamisensa ja rahoituslaitoksiin ylläpitämiensä hyvien yhteyksien ansiosta päätökset on voitu tehdä nopeasti, mikä on merkinnyt huomattavaa ajansäästöä. Johtaja Henttonen on perehtyneisyydellään ympäristöasioihin osoittanut suurta ymmärrystä Itämeren tulevaisuutta koskevissa tärkeissä kysymyksissä.
  • Professori Jurgis Staniskis Kaunasista, Liettuasta, saa 10 000 € palkinnon kattavasta työstään lähinnä teollisuuden alalla toteutetuista ympäristöhankkeista, jotka ovat johtaneet merkittäviin vesi- ja energiasäästöihin sekä alhaisempiin raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden päästöihin. Staniskis on vesien saastumista käsittelevissä tutkimuksissaan pystynyt yhdistämään tieteen, insinööritaidon ja hallinnon näkökulmia ennustaakseen tuloksia ja ehdottamaan järkeviä taloudellisia ratkaisuja. Hän on siten voinut osoittaa vakuuttavasti, kuinka ennaltaehkäiseviin toimiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ja vaivannäköä teknisten käsittelymenetelmien sijasta. Professori Staniskis on vaikuttanut koulutusuudistuksiin, joiden ansiosta opiskelijoilla on tilaisuus työskennellä yritysten kanssa ympäristötoimenpiteitä vaativien alueiden tunnistamiseksi.
  • Ahvenanmaa-palkinto
    Toimitusjohtaja Henrik Lindqvist, Lemlandin kunnasta Ahvenanmaalta, saa 3 000 € ahvenanmaalaisen tuulivoiman hyväksi tekemästään suunnittelutyöstä ja toteutuksesta. Lindqvist on innokkuudellaan ja osaamisellaan saanut sekä päättäjät, yrittäjät että yksityishenkilöt vakuuttuneiksi tuulivoiman eduista osana kestävää kehitystä. Lindqvist on tavallista suuremmalla asialle omistautumisellaan onnistunut nostamaan Ahvenanmaan huipulle tuulivoiman hyödyntämisessä.

2009

  • Professori Enn Loigu Tallinnasta, Virosta, saa 15 000 € palkinnon monivuotisesta tieteellisestä tutkimustyöstään Itämeren vesiensuojelun hyväksi. Hän on työssään laatinut strategioita ja menetelmiä rehevöitymisen estämiseksi, luonut toimintamalleja sekä tutkinut, mitkä tekijät vaikuttavat viljelyalueiden ravinteiden valumiseen vesistöihin. Professori Loigu on ollut avainhenkilö luodessaan tärkeitä verkostoja Pohjoismaiden ja Baltianmaiden välille. Hänen taidoillaan ja kyvyllään siirtää teoriamalleja käytännön ratkaisuihin on ollut suuri merkitys ympäristönsuojelua koskevissa keskusteluissa eri tahojen välillä. Lisäksi professori Loigu on merkittävällä tavalla edistänyt rakentavaa dialogia maatalous- ja ympäristöalojen välillä. Tämä dialogi on ollut äärimmäisen tärkeää Itämeren ympäristöongelmien ratkaisemisessa.
  • Toimittaja Isabella Lövin Tukholmasta, Ruotsista, saa 15 000 € palkinnon aktiivisuudestaan Itämerenmaiden kalastuspolitiikkaa koskevassa tulehtuneessa keskustelussa. Hän on oivaltavalla, yksilöllisellä ja asiallisella tavalla selvittänyt luonnonvarojen liikahyödyntämisen, hampaattoman kansallisen kalastuspolitiikan sekä EU:n epäonnistuneen, yhteisen kalastuspolitiikan muodostamaa yhdistelmää, jonka seuraukset ovat olleet kohtalokkaat Itämeren ankerias- ja turskakannalle. Hänen työllään on ollut käytännön vaikutusta varsinkin Ruotsin kalastuspolitiikalle.
  • Arkkitehti Gunda Åbonde-Wickström Maarianhaminasta, Ahvenanmaalta, saa 15 000 € palkinnon yli 30 vuotta kestäneestä aatteellisesta ja ammatillisesta työstään, jossa hän on informoinut ja inspiroinut ihmisiä vähentämään Itämereen kohdistuvaa kuormitusta. Hän on ajattelutavallaan rohkaissut ihmisiä uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa ja jokaisen omien tekojen merkitykseen ympäristön tilan parantamiseksi. Hänen kykynsä nähdä mahdollisuuksia ongelmissa ja löytää niille ratkaisuja, on innostanut sekä yksittäisiä henkilöitä että yrityksiä, yhdistyksiä ja muita järjestöjä.
  • Lasse Wiklöfin Itämeri-palkinto
    Norjalainen parlamentaarikko Asmund Kristoffersen palkitaan tiiviistä osallistumisestaan Itämeren suojelutyöhön 10 000 €:n palkintosummalla. Kristoffersen, joka on myös edustajana Pohjoismaiden Neuvostossa ja Neuvoston ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnan puheenjohtaja, on ollut kiinnostunut Itämeren ympäristötyöstä monella eri tasolla. Poliittisessa työssään hän on osoittanut omaavansa vankat tiedot Itämeren tilasssta sekä toiminut kyvykkäästi Itämeren ympäristöasioiden edistämiseksi.

2008

  • Institut für Ostseeforschung Warnemünde (IOW) Rostockissa, Saksassa, palkitaan 20 000 €:n palkinnolla monivuotisesta tieteellisestä tutkimustyöstään, jossa on perehdytty Itämeren ekosysteemien pitkäaikaisten kehityssuuntausten kartoittamiseen. Instituutti harjoittaa tutkimustyötä neljällä eri alalla, jotka ovat: (1) fysikaalinen oseanografia ja mittaustekniikkkka, (2) merikemia, (3) merigeologia ja (4) meribiologia. Näiden lisäksi instituutti on harjoittanut poikkitieteellistä toimintaa matemaattisin mallintamisin ja tiedonsiirroin, jotka ovat luoneet IOW:n tutkijatiimille upeat mahdollisuudet ankkuroida tutkimus pidempiin aikaväleihin empiirisen tiedon avulla sekä luoda kokoaniskuvaa Itämeren tilan kehityssuuntauksista. Työssä on myös luotu runsaita ja pedagogisesti laadittuja tietokantoja, joiden ajankohtaisia tietoja myös muut tutkijat ovat voineet käyttää Itämeren ekosysteemien tutkimisessa. Pitkät aikajaksot ja mallien luominen on edesauttanut tulevaisuuden ekosysteemien kehityslinjojen ennustamisessa, esimerkiksi ilmastomuutosten ja/tai muiden paikallisempien tai ihmisen tekemien lyhytkestoisten toimien tuloksen laskemisessa. Instituutti on tutkijoidensa kautta edesauttanut merkittävästi Juutinrauman ja Ison-Beltin suolavesivirtaamien variaatiojaksojen merkityksen ymmärtämistä. Näiden ilmiöiden oikeanlainen ymmärtäminen ja arvottaminen ovat merkittävässä asemassa esimerkiksi Itämeren pohjavesien laajuutta ja seuraamuksia arvioitaessa. Tutkimukset luovat myös pohjan käyttökelpoisille ennakkosuunnitelmille, jotka koskevat erilaisten teknisten toimenpiteiden lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia meren happotasapainon parantamiseksi sekä rehevöitymisen estämiseksi.
  • Ahvenanmaa-palkinto
    Eläkkeellä oleva opettaja Bertil Sundström Kökarista, Ahvenanmaalta, palkitaan 3000 €:n ”Ahvenanmaa-palkinnolla” pitkäaikaisesta ja kärsivällisestä työstään erilaisten ympäristöasioiden hyväksi. Bertil on koko elämänsä ajan seurannut meren ja luonnon muutoksia kotiseudullaan. Hän on kiinnittänyt huomiota mm. negatiivisiin kehityssuuntiin, kuten leväkukintaan ja huonontuneisiin kalakantoihin. Hän on omatoimisesti hankkinut tietoa monista monimutkaisista ympäristökysymyksistä, joista hän keskustelee nykyisin esimerkiksi netissä sekä ammattilaistutkijoiden että innokkaiden amatöörien kanssa. Hän on monien vuosien ajan levittänyt tietoa ja omia ympäristöalaa koskevia kokemuksiaan Kökarissa vieraileville leirikoululaisille.

2007

  • Dosentti Lars Landner Ruotsista palkitaan 12 000 €:n palkintosummalla työstään sekä tutkijana että konsulttina, pääasiallisena painopisteenään teollisuuden aiheuttamien ympäristökuormitusten arviointimenetelmien teoreettinen kehittäminen ja käytännön soveltaminen. Hän on toiminut tutkijana Ruotsin Vesien- ja ilmansuojelututkimuslaitoksessa (IVL) sekä Ruotsin ympäristötutkimusryhmässä (MFG) sekä toiminut konsulttina ruotsalaisessa ympäristökonsultointiyrityksessä ÅF-IPK Ab:ssa. Landnerin kiinnostusalueisiin ovat kuuluneet metsäteollisuuden päästöt sekä Itämereen että sisävesiin, mutta hän on kuulunut myös ympäristömetallipäästöjen johtaviin tutkijoihin. Ekotoksikologian ja ekologian alueilla Landner on tehnyt yhteistyötä prosessiteknikoiden kanssa ja työskennellyt useissa projekteissa teollisuuden ympäristökuormitusten alentamiseksi. Landner on johtanut Ruotsin luonnonsuojelulaitoksen ESTHER-projektia, jonka tavoitteena on ollut parantaa teollisuuden jätevesien aiheuttamien ympäristöriskien arviointiperustaa. Hän on myös vaikuttanut merkittävästi kokeellisiin tutkimuksiin, joissa hän on yhdessä kollegojensa kanssa kehittänyt testausjärjestelmän nykyistä korkeammalle ekologiselle realismille. Monet nykyisistä valkaisumenetelmistä ja teollisuusyritysten sisäisestä prosessivalvonnasta on kehitetty tämän tutkimustyön ohjaamana. Tulokset ovat epäilemättä edesauttaneet Itämeren ympäristön tilan paranemista oleellisesti. Lars Landner kuulunut Ruotsin johtaviin tutkijoihin ympäristön resvision, palauttamisohjelmien ja -strategioiden sekä teollisuusprosessien parantamisessa.
  • Livrädda Östersjön – Ruotsin luonnonsuojeluyhdistys Naturskyddsföreningen projekti, palkitaan 8 000 €:n palkintosummalla aloitteesta, joka tarjoaa erilaisella ja kiinnostavalla tavalla tietoa Itämeren ympäristöasioista sekä järjestää suuren yleisön mielipiteitä muokkaavia kampanjoita. Työllään yhdistys on pystynyt osoittamaan, että viranomaisten, aatteellisten yhdistysten, tutkijoiden, elinkeinoelämän, koulujen, artistien ja toimittajien on mahdollista toimia yhdessä luodakseen suurempaa yleistä kiinnostusta ympäristöasioita kohtaan. Projekti on myös edistänyt mielipiteen muokkausta, jota poliitikot tarvitsevat tehdäkseen kestäviä päätöksiä. Lisäksi projekti on onnistunut levittämään tietoa Itämeren ympäristökysymysten syistä ja syy-yhteyksistä. Toteutetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet vahvasti yleisön mielenkiinnon heräämiseen Itämerta ja sen ympäristöä kohtaan.
  • Ahvenanmaa-palkinto
    Vuoden ”ahvenanmaalainen” palkinto, 3000 €, myönnetään Strandnäsin peruskoulun kouluruokailusta vastaavalle Maj-Gun Sjöbergille, joka on sitkeällä ja innostuneella työllään taistellut luomuruoan puolesta kouluruokailussa. Hän on pystynyt vakuuttamaan päättäjät ja muut asianosaiset luomutuotteiden tärkeydestä kouluruoan valmistuksessa.

2006

  • Emeritusprofessori Erkki Leppäkoski Turusta palkitaan 11 000 €:n palkintosummalla. Hän on pitkän uransa aikana toteuttanut monipuolista ja tehokasta työtään sekä Suomessa että koko Itämeren alueella yhteiseen sisämereemme liittyvissä ympäristöasioissa. Hänen erikoisalanaan on ollut ennen kaikkea Itämerta ja saaristoa koskevat kysymykset, jotka ovat olleet läheisesti yhteydessä Itämereen kohdistuneiden ihmisten aiheuttamien mekaanisten toimien vaikutuksiin sekä sosioekonomisten, akvakulttuurin ja öljypäästöjen ym. ekologisiin vaikutuksiin. Hänen viimeisimpiä projektejaan on vieraiden lajien merkitys merelliselle ympäristölle. Professori Leppäkoskella on ollut ja on edelleen aktiivinen ja merkittävä rooli pohjoismaisessa sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden Itämeri-yhteistyössä, jossa käsitellään Itämeren ympäristöongelmia, ja hän on menestyksekkäästi tehnyt aloitteita uusien yhteistyömuotojen hyväksi.
  • Dosentti, maa- ja metsätieteiden tohtori Artur Granstedt Järnasta, Ruotsista, saa 11 000 €:n palkinnon yli 20 vuoden ajan kestäneestä työstään maatalouden ympäristöasioiden parissa. Hän on toiminut asiantuntijana, tutkijana ja tutkimuspäällikkönä useissa yliopistoissa ja korkeakouluissa. Hän on tieteellisesti dokumentoinut, kehittänyt ja vakiinnuttanut biodynaamista ja vuoroviljelyyn perustuvaa ekologista maataloutta ja tuonut sen esille varteenotettavana vaihtoehtona perinteiselle maataloudelle. Granstedt on edellä mainittujen viljelymenetelmien avulla osoittanut, että fosfori- ja typpipäästöjen vähentäminen on mahdollista. Hän on toiminut myös koordinoijana EU:n rahoittamassa hankkeessa Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society (BERAS), ja on osoittanut, että vuoroviljelyyn vaihtaminen vähentää selvästi maatalouden ravinnepäästöjä Itämereen.
  • Ahvenanmaa-palkinto
    Osakekunta Odlarringen Ahvenanmaalla saa palkintona 3000 € panostuksistaan luomumaataloustuotteiden, lähinnä vihannesten ja juuresten, viljelyyn ja markkinointiin. Palkinto on uusi ja tulevaisuudessa tarkoituksena on jakaa vuosittain palkinto jollekin ahvenanmaalaiselle ”ympäristöhankkeelle”.

2005

  • Maria Staniszewska Gliwicestä Puolasta palkitaan 12 000 €:n palkintosummalla pitkäaikaisista ponnisteluistaan Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Hän on tehnyt ainutlaatuista työtä ympäristöjärjestö PKE:ssa (Polski Klub Ekologiczny) Puolan maatalouden aiheuttaman typpikuormituksen pienentämiseksi. Työssään hän on keskittynyt ensisijaisesti luonnonmukaiseen viljelyn ja vähäiseen keino-lannoitteiden käyttöön perustuvan maatalouden kehittämiseksi. Hän on myös tehnyt aloitteita luomutuotteiden myynnin edistämiseksi. Aktiivisella lobbaustoiminnallaan hän on kasvattanut tietoisuutta ja ymmärrystä ympäristöystävällisen viljelyn eduista suuren yleisön keskuudessa.Maria Staniszewska on ollut vahva tekijä Puolan vuosittaisten luomumessujen järjestämisessä. Messujen avulla hänen on onnistunut saada puolalaiset poliitikot kiinnostumaan luomuviljelyn tukemisesta. Messut ovat toimineet myös tärkeänä kanavana ympäristöystävällisen viljelyn kehittämisessä.
  • Tohtori Krzysztof E. Skóra Gdanskissa, Puolassa, palkitaan 12 000 €:n palkintosummalla 15 vuotta kestäneestä väsymättömästä työstään ja horjumattomasta tarmostaan, joiden ansiosta hän on saanut aikaiseksi Puolan rannikolle Hel-merentutkimusaseman, joka on tärkeä voimavara Itämeren ympäristöasioissa. Gdanskin yliopiston alainen tutkimusasema harjoittaa laajaa toimintaa, johon kuuluu mm. merialueelle vieraiden lajien tutkimus ja seuranta sekä ympäristöasioiden koulutus- ja tiedotushankkeet. Skóra on erityisesti paneutunut Itämeren vaikeasti kärsineiden merellisten miljöiden palauttamiseksi ennalleen. Hankkeista voidaan mainita ponnistelut rakkoleväkannan palauttamiseksi Gdanskinlahdelle sekä sammen, Itämeren suurimman kalan, uudelleen istuttaminen.Tri Skóra on erittäin aktiivisella ja kunnioitettavalla tavalla osallistunut merialueiden kansainväliseen yhteistyöhön ja erityisesti Itämerta koskeviin kysymyksiin. Hel-asemalla on järjestetty kursseja ja kokouksia HELCOM:in ja Baltic University -ohjelman puitteissa. Tutkimuskeskuksella on tärkeä asema merialueen ympäristöasioiden tiedottamisessa ja kohderyhmänä on ollut erityisesti nuorempi sukupolvi.(Kuollut 13.2.2016)

2004

  • Kaliningrad Regional Children´s Centre for Environmental & Biological Education and Tourism (CEBET) Kaliningradissa Venäjällä palkitaan 10 000 €:n palkinnolla. Keskus harjoittaa laajaa ympäristökoulutustoimintaa Kaliningradissa ja sen ympäristössä. Keskus tekee yhteistyötä myös useiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Lisäksi se harjoittaa kansainvälistä yhteistyötä useiden tanskalaisten ympäristöjärjestöjen kanssa. Keskuksen pääasialliseen toimintaan kuuluva opettajien ja oppilaiden koulutus toteutetaan uudella innovatiivisella tavalla, jossa opettajien kokemuksia metodisesta työstä yhdistetään opiskelijoiden koulutus- ja tutkimuspanoksiin. Keskuksen toimintaan osallistuu vuosittain tuhansia ihmisiä. Monet heistä ovat aktiivisesti mukana myös erilaisissa luonnonsuojeluprojekteissa. Näkyviä tuloksia keskuksen toiminnasta ovat mm. öljykuljetusten uhkia koskevat kampanjat, biologista monimuotoisuutta koskevat ohjelmat ja esitteiden julkaiseminen.

10 000 € jaetaan tasan seuraavien palkinnonsaajien kesken:

  • Pääjohtaja Felix Karmazinov, Pietari, Venäjä. Karmazinovilla on ollut keskeinen asema Pietarin lounaisen puhdistuslaitoksen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Tämä hanke poistaa toteutuessaan yhden Itämeren suurimmista suorista saastelähteistä. Felix Karmazinov on osoittanut päättäväisyyttä hankkeen toteutuksessa, vaikka matkan varrella on ollut useita vaikeuksia ja huomattavia riskejä. Työssään hän on ollut valmis kantamaan monia taakkoja eikä ole epäröinyt niiden rasitusten edessä, joita hanke on vaatinut onnistuakseen. Karmazinovin vahva tahto, motivaatio ja yhteistyökyky useiden eri intressitahojen kanssa ovat olleet ratkaisevia kyseisen hankkeen kannalta, jota pidetään suurena voittona Itämeren ympäristötyössä.
  • Johtaja Roustam Sagitov, Pietari, Venäjä. Sagitov on sekä Baltic Fund for Nature (BFN) -säätiön perustajana että yksityishenkilönä pyrkinyt vahvistamaan ympäristötyötä Itämerellä Venäjän valuma-alueella. Hän on myötävaikuttanut alueellisen ja kahdenvälisen ympäristötyön kehitykseen Itämeren alueella. Roustam Sagitovin johdolla BFN on kehittynyt johtavaksi hallituksista riippumattomaksi järjestöksi ja arvostetuksi yhteistyökumppaniksi niin venäläisviranomaisille kuin kansainvälisille järjestöille. Sagitovin suuri asialle omistautuminen, kärsivällisyys ja diplomaattisuus ovat mahdollistaneet lukuisat erilaiset projektit, jotka muuten olisivat olleet vaikeita toteuttaa usein vaikeissa taloudellisissa ja poliittisissa tilanteissa. Hankkeista voidaan mainita mm. ympäristöystävällisen maatalouden projekti, ekomatkailun kehittämishanke sekä ympäristökoulutushanke. (Kuollut 18.9.2018)
  • Ahvenanmaan Agenda21-toimisto, Maarianhaminassa, saa 2500 €:n palkinnon ympäristövaikuttamisesta Itämeren hyväksi.

2003

  • Alexandra Koroleva Kaliningradista, Venäjältä, palkitaan 5000 €:n palkinnolla. Alexandra Koroleva on osallistunut suurella antaumuksella erilaisiin ympäristökampanjoihin. Hän on sekä ”Ecodefense”-järjestön puheenjohtajana että yksityishenkilönä edesauttanut toiminnallaan Itämeren ympäristöä. Erityisesti tulee mainita hänen ponnistelunsa öljynporausten estämiseksi ainutlaatuisella ja haavoittuvalla Kuurinmaan ”Curonian Spit”-alueella. Hän on myös laatinut ympäristökoulutusohjelman, jonka avulla suuri joukko opettajia ja oppilaita saa arvokasta perustietoa Itämeren ekosysteemeistä. Hän on toiminut ja toimii edelleenkin useissa ympäristöasioiden asiantuntijaryhmissä. Vuodesta 1998 lähtien hän on ollut Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n koulutus- ja tiedotuskomitean jäsen.
  • Emeritusprofessori Åke Niemi Espoosta palkitaan 5000 €:n palkinnolla. Åke Niemi on vuosia kestäneellä tieteellisellä työllään osoittanut, miten muuttuneet ympäristöolosuhteet vaikuttavat erilaisiin organismeihin. Hänen kokoamansa tietomäärä perustuu lukemattomiin kenttätyötunteihin ja koko Itämeren alueella kaikkina vuodenaikoina ja usean vuosikymmenen aikana suoritettuun työhön. Erityisen huomion ansaitsee hänen nykyään jo klassisena pidetty selvityksensä syanobakteerien (sinilevien) vaikutuksesta typin ja fosforin väliseen ”kriittiseen” tasapainoon. Hänen työnsä on saanut kansainvälistä tunnustusta ja kasvattanut laajenevan suomalaisen merentutkimuksen merkitystä. Hänellä on ollut tärkeä asema myös Baltian maiden välisessä kansainvälisessä yhteistyössä. Niemi on jäsenenä useissa, niin suomalaisissa kuin kansainvälisissäkin komiteoissa, ja edistää siten yhteistä työtä “terveen” Itämeren puolesta.
  • Tvärminnen eläintieteellinen asema Hangossa saa 10 000 € kattavasta tutkimustoiminnastaan, joka koskee Itämerta, sen organismeja ja ekosysteemin muutoksia sadan viime vuoden aikana. Tutkimus on ominaisuuksiltaan sekä ainutlaatuinen että erittäin korkeatasoinen. Tvärminnen asema on tunnustettujen tutkijoiden johdolla voinut tarjota opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille hienoja koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksia, joiden tulokset ovat herättäneet huomiota sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tutkimustoimintaa harjoitetaan kaikkina vuodenaikoina ja se kuuluu Helsingin yliopiston eri koulutusohjelmiin.

2002

25 000 € jaetaan tasan seuraavien organisaatioiden kesken:

  • Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS), joka on pitkäjänteisellä työllään venelijöiden keskuudessa toiminut puhtaamman ja paremman vesiympäristön hyväksi. Pidä Saaristo Siistinä ry perustettiin vuonna 1969 Turunmaan saaristossa. Periaatteena oli estää saariston roskaaminen. Jo alusta alkaen yhdistyksen visionäärit ymmärsivät, että kasvavasta veneilystä oli tulevaisuudessa muodostava rasite herkälle saaristoluonnolle ja vesiympäristölle. PSS:stä on kasvanut valtakunnallinen ympäristönsuojelujärjestö, joka toimii niin saaristo- ja rannikkoalueilla kuin järvi-Suomessakin. Nykyään järjestö vastaa kaikkiaan noin 400 jätepisteen tyhjennyksestä ja ylläpidosta sekä jätekuljetuksista keräysasemille. PSS on työpanoksellaan ottanut vastuuta Itämeren alueen ympäristöstä ja johdattanut uudenlaiseen ympäristöajatteluun. Lisäksi PSS on omistautunut ympäristökasvatukselle ja järjestänyt m.m. luentoja ajankohtaisista ympäristöasioista ja asennekasvatuskampanjoita sekä lapsille että nuorille.
  • Projekti Båtlivet och miljön, joka on Håll Sverige Rent -säätiön ja veneilyliitto Svenska Båtunionin yhteistyöprojekti. Båtlivet och miljön-projekti on Pidä Saaristo Siistinä ry:n tapaan tehnyt työtä vesialueiden parantamiseksi ja pyrkinyt vähentämään huviveneiden aiheuttamina käymäläjäte-ongelmia sekä myrkyllisten pohjamaalien käyttöä ja pakokaasu- ja meluhaittoja. Svenska Båtunionen, johon kuuluu noin 840 veneilyseuraa, edustaa voimakasta ja aikaansaavaa järjestöä, joka on aktiivisesti paneutunut ympäristöasioihin. Veneilijät ovat suoraan riippuvaisia puhtaasta ja hyvinvoivasta luonnosta. Paikallistasolla tärkeätä ympäristötietoutta levitetään kouluttamalla veneseuroihin ympäristöasiamiehiä. Ympäristötyössä ollaankin päästy pitkälle Håll Sverige Rent-säätiön ja Ruotsin luonnonsuojeluvirasto Naturvårdsverketin kanssa tehdyn yhteistyön ansiosta.

2001

100 000 markan palkintosumma jaetaan tasan seuraavien henkilöiden kesken:n

  • Pietarsaaren UPM-Kymmenen eläkkeellä olevan ympäristöpäällikö Rurik Skogman,
  • Pietarsaaren UPM-Kymmenen ympäristöpäällikö Reino Lammi.

    Palkinnonsaajat vastanneet ja toteuttaneet useita projekteja, jotka ovat vähentäneet paperiteollisuuden päästöjä huomattavasti. Yksi tärkeimmistä ja kattavimmista saavutuksista koskee jäteveden biologista puhdistusta pitkäilmastuksen ja aktiivilietteen avulla.
  • Husön biologiselle asemalle Ahvenanmaalla myönnetään 40 000 markan palkinto. Asema on harjoittanut kattavaa ja tärkeää alueellista ympäristövalvontaa ja tutkimusta keskittyen Ahvenanmaan ja sen lähialueen vesiympäristöön (järvet/merialueet). Näillä tutkimuspanoksilla on ollut suuri merkitys ympäristötyölle Ahvenanmaalla ja ne ovat myös saavuttaneet laajaa kansainvälistä huomiota.
  • Monika Janssonille Maarianhaminasta myönnetään 15 000 markan palkinto. Vapaaehtoistyötään dokumentoimalla hän on konkreettisesti todistanut meren rehevöitymisen negatiiviset vaikutukset saaristoluonnolle. Hänen poliitikoille ja päättäjille osoittama viesti on herättänyt sekä huomiota että keskustelua samalla kun se on osoittanut kuinka merkittävää yhden ihmisen harjoittama ympäristötyö on.

2000

80 000 markan palkintosumma jaetaan tasan seuraavien henkilöiden kesken:

  • Ympäristöpäällikkö Stefan Lemieszewski, Ruotsin Sjöfartsverket Norrköping,
  • Risteilyvarustamo Birka Linen ympäristöpäällikkö Stig Mattsson, Maarianhamina,
  • Autolauttavarustamo Silja Linen ympäristöpäällikkö Henrik Bachér, Helsinki ja
  • Autolauttavarustamo Viking Linen ympäristövastaava, varatoimitusjohtaja Kaj Jansson, Maarianhamina.

    Palkinnonsaajat ja heidän päämiehensä kuuluvat niihin henkilöihin, jotka ovat käytännössä osoittaneet, miten viranomaisten ja yritysten välisellä yhteistyöllä voidaan edesauttaa merellisen ympäristön suojelua.
  • Ympäristöjärjestö Green Worldille, 80 km Pietarista länteen sijaitsevassa Sosonovy Borissa, myönnetään 70 000 markan palkinto tunnustuksena siitä monipuolisesta ympäristötyöstä, jota se on harjoittanut Suomenlahden äärelle ulottuvalla ydinvoimavyöhykkeellä puheenjohtajansa Oleg Bodrovin johdolla. Järjestö, joka perustettiin vuonna 1988, hankkii tietoa viranomaisten ydinvoimaa koskevista toimista ja turvallisuustoimenpiteiden puutteista.

1999

  • Maailman luonnonsäätiön, WWF:n, merikotkaohjelmalle ja sen edustajille dosentti Torsten Stjernbergille Suomesta ja fil.tri. Björn Helanderille Ruotsista myönnetään 70 000 markan palkinto. Projektiin osallistuneet 50-100 aktivistia manner-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa ovat 25 vuoden ajan uutteralla työllään onnistuneet pelastamaan yhden Itämeren uhanalaisimmista ja ehkä kaikkein tunnusomaisimmista eläinlajeista. Innostuneet vapaaehtoiset ovat toimineet myös mielipiteen muokkaajina mereen päätyviä myrkkyjä vastuustettaessa ja varsinkin DDT:n ja PCB:n päästökieltoja laadittaessa, mikä on ollut suuri edistysaskel Itämeren suojelutyössä. Merikotkaprojektilla on inspiroivasti osoitettu, mihin vapaaehtoisella ympäristötyöllä voidaan yltää.
  • Tekniikan tohtori ja kunniatohtori Curt Nicolin palkitaan 40 000 markan palkintosummalla. Hän on eripuolille Itämerta luomiensa suhteittensa ansiosta toiminut tulisieluisesti aloitteentekijänä ainutlaatuiselle teollisuudenalan ympäristöprojektille, Baltic Sea 2008 -hankkeelle, jonka tavoitteena on pienentää tiettyjen merialueiden pahimmat päästöt 1940-luvun tasolle. Projektin mottona on ”Talouskasvua optimaalisella resurssien kohdenta-misella paremman vedenlaadun hyväksi”. Tämä on ensimmäinen kerta, kun säätiön Itämeripalkinto myönnetään elinkeinoalan edustajalle. (Nicolin kuoli 8.9.2006)
  • Tohtori Ludmila P. Romanuyk saa 40 000 markan henkilökohtaisen palkinnon. Hän työskentelee Venäjän tiedeakatemian ekologisen turvallisuuden tutkimus-laitoksella Pietarissa. Hän on luovalla energiallaan, järjestelykyvyllään ja erityisen hallitulla työpanoksellaan kehittänyt tutkimuslaitoksesta oman tieteenalansa kansainvälisen koordinointikeskuksen, jossa 200 tutkijaa modernin kokeellisen ja teknisen tutkimustiedon avulla kehittää menetelmiä ekoligisesti turvallisen merialueen hyväksi.

1998

  • Meribiologi Gunni Ærtebjerg ja Tanskan valtiollisen ympäristötutkimuslaitoksen tutkija Roskildessa saa 60 000 markan palkinnon. Hän on kehittänyt Tanskassa tehokkaan merialueen ympäristö-valvonnan, jota pidetään esikuvana koko Itämeren alueelle. Hän kuuluu myös niihin tutkijoihin, jotka ovat luoneet perustan Itämerta uhkaavien leväkukintojen tutkimiselle.
  • Professori Fredrik Wulffille Tukholman yliopiston systeemiekologian laitokselta myönnetään 60 000 markan palkinto vuosien työstä Itämeren alueen johtavana ekosysteemitutkijana. Hän on mukana Itämeren kansainvälisessä tutkimusyhteis-työssä ja avustaa mm. Baltian maiden tutkijoita.(Wulff kuoli 20.5.2016)
  • Kansainvälinen koordinoija Marilyn Barden Ruotsin Värmdöstä ja ympäristöjärjestö Neva River Clearwaterin puheenjohtaja Konstantin Nemchinov Pietarista jakaavat 30 000 markan palkinnon. He edustavat Itämeren alueen kansalaisten spontaania ympäristöyhteistyötä. NRC on alallaan tärkeä vesi- ja meriympäristön mielipidemuokkaaja.

1997

  • Professori Paavo Tulkki Helsingistä saa 100 000 markan palkinnon pitkäaikaista ansioistaan meribiologian nestorina Suomessa. 1960-luvulla hän teki ensimmäiset havainnot eteläisen Itämeren pohjakuolemista. Tulkki toimi aktiivisesti Suomen valtuuskunnassa Helsinkikomissiota muodestettaessa ja tämän päivän Baltic Monitoring -ohjelmaa luotaessa.
  • Geoekologi, professori Eugene Krasnov Kaliningradin valtionyliopistosta saa 50 000 markan palkinnon merkityksellistä pedagogisista saavutuksistaan Venäjän ympäristötyön hyväksi. Hän on työllään lisännyt ihmisten tietoisuutta uusien keinojen tarpeellisuudesta vallitsevien ympäristöongelmien ratkaisemissa.

1996

  • Ympäristöaktivistit, meribotanisti FL Bertil Hägerhäll ja tiedetoimittaja Britt Hägerhäll Aniansson Uppsalasta, Ruotsista, saavat 100 000 markan palkinnon saavutuksistaan Itämären sillanrakentajina sekä sisämeren herkän ympäristön hyväksi tekemästään valistustyöstä.
  • Latvian ympäristönsuojeluasioiden valtiosihteeri, biologian tohtori Indulis Emsis Riiastasaa 50 000 markan palkinnon niistä merkittävistä ansioista, joita hän saavutti asioihin perehtyneenä ympäristöpoliitikkona työssään Latvian ensimmäisenä ympäristöministerinä, sekä luomastaan inspiroivasta ilmapiiristä, joka on leimannut hänen ympäristötyötään myöhemminkin valtiosihteerin virassa.

1995

  • The Baltic Marine Biologists-järjestön pääsihteeri Bernt I. Dybern Lysekilistä Ruotsista, ja puheenjohtaja, professori Gunars Andrushaitis Salaspilsin biologian instituutista Latviasta saavat 80 000 markan palkinnon tunnustuksena järjestön 25 vuotta jatkuneesta, poliittisten rajojen yli ulottuvasta työstä Itämerellä ja tieteen siltojen rakentamisesta idän ja lännen välille vaikeinakin aikoina, jolloin poliittiset rajat olivat paljon nykyistä jyrkemmät. BMB on jakanut arvokkaita neuvoja valtiollisille ja kansainvälisille tahoille ja innostanut Itämeren ympäristöongelmien tutkimiseen.
  • Taiteilija Zita Daugintyte, Klaipedan vihreän liikkeen puheenjohtaja, ja insinööri Rimantas Braziulis jakaavat keskenään 80 000 markan palkinnon, joka myönnetään heille rohkeutta ja henkilökohtaisia uhrauksia vaativista teoista sekä omistautumisesta Itämeren ja sen rantojen suojelun vapaaehtoistyöhön Liettuassa.
  • Pietarin kaupunginhallituksen jäsen ja kansainvälisen ympäristöhallinnon ja teknologian keskuksen, Environmental Centre for Administration and Technologyn, Venäjän osaston johtaja Sergej M. Nikiforov saa 40 000 markan palkinnon tunnustuksena poliittisella tasolla käymästään väsymättömästä kamppailusta ympäristönsuojelun hyväksi Pietarin metropolissa sekä ponnisteluista Itämeren saastepäästöjen vähentämiseksi.

1994

  • Tohtori Heye Rumohr meritieteen laitokselta Kielistä, Saksasta, saa 100 000 markan palkinnon tunnustuksena merenpohjan tutkimuksesta, jonka hän toteutti erikoisvideovarustuksellaan. Hän on esittänyt kuvaamaansa aineistoa laajoissa piireissä ja todistanut, kuinka Itämeren ekologinen tila huononee happikadon ja lisääntyvien rikkivetymäärien vuoksi.(Kuollut 2013)
  • Tutkija ja Latvian Vidzeman luontoalueen päällikkö Andris Urtans Riikasta saa 50 000 markan palkinnon saavutuksistaan luontoaktivistina ja tutkijana. Hän on ollut aloitteentekijänä nuorisoa varten suunnitellussa virtaavan veden biologiaa ja ekosysteemien merkitystä painottavassa ympäristökoulutuksessa ja siihen liittyvässä kenttätyössä.
  • Ylitarkastaja Terttu Melvasalo ympäristöministeriöstä Helsingistä saa tunnustuksena 50 000 markkaa kymmenestä aktiivisesta työvuodestaan ohjelma-koordinoijana Helsingin komissiossa, Helcomissa, jonka tehtävänä on valvoa kansainvälistä Itämeren suojelusopimusta.

1993

  • Tukholmassa toimivalle Itämeren ympäristöliikkeiden yhteistyöjärjestölle Coalition Clean Balticille luovutetaan 100 000 markkaa Itämeren alueen ympäristön hyväksi tekemästään työstä ja monista konkreettisista toiminta-ehdotuksista. Palkinnon ottaa vastaan Gunnar Norén.
  • Dosentti Lars Rydén Uppsalasta saa 50 000 markan palkinnon työstään Itämeren ympäristön yliopistojen yhteistyöprojektissa The Baltic University, The Baltic Sea Environment, joka nykyaikaisen kommunikaatiotekniikan avulla on levittänyt ympäristötietoa Itämeren eri yliopistoissa opiskeleville.

1992

  • Professori Arvi Järvekülg Viron tiedeakatemian eläin- ja kasvitieteen laitokselta Tartosta palkitaan 83 000 markan palkintosummalla Suomenlahden ja pohjoisen Itämeren pohjassa elävien organismien tutkimuksista.(Kuollut 2.11.2002)
  • Professori Bengt-Owe Jansson Tukholman yliopiston systeemiekologian laitokselta saa tunnustuksena 83 000 markkaa toimiessaan kansainvälisesti tunnettuna itämeritutkijana ja ympäristötiedottajana. (Kuollut 29.3.2007)
  • Tohtori Sigurd Schultzille Rostockista, Saksasta, myönnetään 83 000 markan palkinto vapaiden vesimassojen biologisen dynamiikan tutkimuksista, erityisesti eteläisellä Itämerellä.

1991

  • Professori Anna Trzosinska, joka toimii Institute of Meteorology and Water Management-instituutin meriympäristön laitoksella Gdyniassa, Puolassa, saa tunnustuksena 100 000 markkaa työstään, joka on osaltaan lisännyt tietoa kemiallisten reaktioiden vaikutuksesta Itämeren valtameritieteessä. (Kuollut 7.9.2000)
  • Professori Mats Olsson Ruotsin luonnonhistoriallisesta museosta Tukholmasta palkitaan 100 000 markan palkinnolla itämerenhylkeiden parissa tekemistään tutkimuksista sekä ympäristömyrkkyjen DDTn, PCBn ja muiden klooriyhdisteiden tutkimisesta.
  • Kommodori Raimo Tiilikainen Saaristomeren merivartiostosta Turusta saa 50 000 markan palkinnon tunnustuksena johtamastaan suuresta operaatiosta roro-alus Transgermanican pelastamiseksi ja nostamiseksi merestä.

1990

  • Itämerisäätiön tähän mennessä suurimman palkinnon, 120 000 markkaa, saa filosofian tohtori Stig Fonselius, joka toimi aikaisemmin SMHIn valtameritieteen tutkimuslaboratoriossa Göteborgissa. Hän saa palkinnon tunnustuksena johtavasta esimerkistään ympäristöasiapainotteisessa Itämeritutkimuksessa. (Kuollut 19.1.2003)
  • Professori Harald-Adam Velner Tallinnan teknillisen korkeakoulun ympäristötekniikan laitokselta Virosta saa 60 000 markan palkinnon tunnustuksena saavutuksistaan Itämeren kansainvälisen suojelusopimuksen toteutumista valvovan Helsingin komission, Helcomin, pääsihteerinä vuosina 1984 - 1988.(Kuollut 25.12.2012)
  • Toimittaja Ilkka Hannula Helsingistä saa 60 000 markan palkinnon tv-sarjasta "Itämeri".

    Stipendiatti:
  • Filosofian maisteri Kaj Ådjers Maarianhaminasta Ahvenanmaalta saa 60 000 markan stipendin vuonna 1990 "Pohjanlahden vuosi 1991" -projektiin osallistumista varten.

Östersjöfonden
c/o Hotell Arkipelag
Strandgatan 35, AX-22100 Mariehamn
Tel: +358 (0)18-15270
info@ostersjofonden.org

 

 

Design by Strax Online
Powered by Lemon!